Mun täti oli n. 43 ku se alko voida tosi huonosti. Väsymys ja fyysinen huonovointisuus otti jo vallan.. Se tietämättömyys oli rankkaa, mutta tietoisuus oli vielä tuskaisempaa.. Monien lääkärireissujen ja sairauseipäilyjen takaa paljastui keuhkoahtaumatauti.. Sekin paljastu sillon jo ihan liian myöhään.
Elintavat joihin täti oli tottunu, oli pakko muuttaa tosi nopeesti. Mut siihen se ei suostunu, vaan tupakka ja alkoholi oli osa sen elämää.. Vaikka ei hän tietenkään ollut mikään juoppo.
Tuntuu tyhmältä ettei kukaa tehny asialle mitään, vaikka siitä monet riidat saatiinki aikaseksi.. Meidän perhe oli välillä riidoissa tädin kans niin pahasti, ettei puhuttu viikkoihin.. Lääkärit sano että se asia on tosi vaikee, mut jos täti ei tosiaa meinaa tapojansa muuttaa nii siitä taisteleminen voi olla turhaa.. Niinhän täti aina sano, että jos on ollu 43 vuotta aikaa muuttaa tapojaa eikä mitää oo tapahtunu, nii ei sitä muutosta paris vuodes tehdä.. Se kuulostaa siltä että kaikki olis heittäny sillon hanskat tiskii, mut ei se nii ollu..
Tää matka oli sille ja kaikille läheisille tosi raskas.. Hiljanen ääni mun sisällä kolkuttaa mun omaatuntoa siitä ettei me tehty asioille mitää, mut ehkä mä yritän vaientaa sen ja hokea itelleni että me tehtiin mitä me pystyttiin, ja enempään ei kukaan pysty. Me pysyttiin sen rinnalla.. Lohdutusta tähä suureen suruun tuo se että kärsimys on ohi, vaikka se jatkuu meillä täälä.. Se ei ehkä tuo nyt hymyä kasvoille ja pyyhi näitä satoja kyyneleitä, mut ehkä se joskus auttaa ymmärtämää ja näkemää asian valoisen puolen.. Ehkä tän vaa piti mennä näin. Ehkä Vilma tarvi jo kaveria taivaaseen.. Toivon että täti kertois Vilmalle kuinka me täälä ikävöidään sitä <3
Tän tyhjyyden ja sanattoman kaipuun keskellä mä vieläki yritän toivoa että ehkä me viel joskus nähtäis, ehkä joskus..

"Taas valo viiltää taivaanrantaa
se päivän yöstä erottaa.
On tullut aika pois se antaa,
jota niin paljon rakastaa.
Sen järjellä me ymmärrämme,
kun toinen lähtee, toinen jää.
Vain pieni lapsi sisälläme
ei sitä tahdo käsittää.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa,
kulje kanssa enkelin.
Hyvää matkaa, hyvää matkaa,
sinua paljon rakastin. "
Toiveita elätellen, Ida..
